Rehtorin eettinen johtaminen monikulttuurisessa koulussa. "Sen yhteisen hyvän löytäminen"

Tutkimuksessa tarkasteltiin rehtorin eettistä johtamista monikulttuurisessa koulussa. Taustaosuuden tutkimustehtävänä kuvattiin koulun johtamista, rehtorin professiota ja työnkuvaa etiikan näkökulmasta ja tarkasteltiin monikulttuurista koulua eettisen johtamisen maisemana. Empiirisen osan aineisto koostui Helsingin kaupungin suomenkielisten peruskoulujen rehtoreille (N=25) tehdyistä haastatteluista. Varsinaisena tutkimustehtävänä kuvattiin rehtorien kokemia monikulttuurisuuteen liittyviä dilemmoja ja niiden ratkaisuja tai niihin vastaamista. Tutkimustehtävän taustoittamiseksi tarkasteltiin rehtorien näkemyksiä monikulttuurisuuden käsitteestä ja sen rikkaus- ja haasteulottuvuuksista. Monikulttuurisuus määrittyi etnisyyden erilaisuudeksi, suomalaisuuden ja maahanmuuttajien moneudeksi sekä moneuden arkipäiväisyydeksi. Sen ulottuvuudet ilmenivät normittavana, kriittisenä ja kunnioittavana vastavuoroisuutena ja erojen inklusiivisuutena. Monikulttuurisuuden rikkaus ilmaistiin pääasiassa erilaisina välittöminä ja kauaskantoisina hyötyinä, jotka kohdistuivat sekä kouluyhteisöön että sen ulkopuolelle ja liittyivät oppilaisiin, rehtoreihin itseensä sekä suomalaiseen yhteiskuntaan. Haasteet liittyivät oppilaiden oppimiseen ja opetussuunnitelman tavoitteiden saavuttamiseen, etnis-kulttuurisiin tulkintoihin ja vuorovaikutukseen, jotka pääsääntöisesti määriteltiin koulun kontekstissa. Varsinaiset dilemmat liittyivät edellä mainittujen haasteiden lisäksi myös maahanmuuttajien integraatioprosesseihin. Yksi vuorovaikutukseen liittyvä keskeinen aito eettinen ongelma oli impulsiivisesti käyttäytyvät huoltajat. Oppimiseen ja opetussuunnitelman tavoitteiden saavuttamiseen liittyvistä haasteista huoltajien suhtautuminen erityisen tuen tarpeeseen oli myös aito eettinen dilemma. Etnis-kulttuurisiin tulkintoihin yhdistetyissä haasteissa uskonnolliset tulkinnat koskien opetukseen osallistumista nousivat keskeisimmiksi. Integraatioprosesseihin liittyvät useimmin kuvatut aidot eettiset ongelmat liittyivät perheen sisäisiin rooliristiriitoihin ja hierarkioiden muutoksiin. Tyypillistä oli dilemmojen toisiinsa kietoutuminen ja erityyppisten eettisten ongelmien näkyminen niissä. Tutkimuksessa hyödynnettiin monidimensionaalista eettisten lähestymistapojen mallia (Starratt 1991; 1994, Shapiro & Stefkovich 2005, Furman 2003), joka sisältää kriittisen, oikeudenmukaisuuden, huolenpidon, professionaalisuuden ja yhteisön etiikan näkökulmat oppilaan edun ollessa keskeinen lähtökohta. Siinä kuvattujen eettisten lähestymistapojen lisäksi rehtorit lähestyivät dilemmoja pragmaattisesti ja tilannekohtaista reflektointia osoittaen. Siten tilanne-etiikka nähtiin myös dilemmoihin vastaamisen taustalla. Oppilaan etu rehtorin toimintaa ja päätöksentekoa ohjaavana prinsiippinä oli keskeinen dilemmoihin vastaamisessa, samoin opetussuunnitelman perusteissa esitetyt perusopetuksen tavoitteet.This research focuses on the head teacher s ethical leadership in a multicultural school. The purpose of the study is to function as a source of strengthening the ethical dimension in the discourse of diverse and multicultural Finnish school and to help the everyday moral discourse in school context. Furthermore, the aim is to offer perspectives for the discussion of responding the challenges and dilemmas which appear in the reality of a multicultural school. The basis of the research is to see the diversity and multiculturalism of the society and the school not only as indisputable but also necessary. The research report consists of a background part, which deals with ethics, leadership and multicultural school, and an empirical part. The research objectives of the background part were the description of school leadership, head teacher s profession and job description from the ethical perspective and the review of multicultural school as the landscape of ethical leadership e.g. by describing the development of multiculturalism of a comprehensive school in Helsinki. The empirical data consisted of interviews of the head teachers of the Finnish language comprehensive schools of the City of Helsinki (N=25) made in 2004, which were analysed via content analysis. The head teachers views on the concept of multiculturalism and its richness and challenge dimensions were explored for the background of the main research task. The actual research task comprised of the description of the dilemmas linked to multiculturalism experienced by the head teachers and their solutions or responses to them. The loose interpretation frame used here was Starratt s (1991; 1994), Shapiro and Stefkovich s (2005) and Furman s (2003) multidimensional model of ethical approaches, which includes ethics of critique, justice, care, professionalism and community with the best interests of the student as the essential starting point. The dilemmas were studied using Pietarinen and Poutanen s (2002) division of ethical problems into disputes, decision making, justifications and the conflict of obligations. In the head teachers discourses multiculturalism was defined as the difference of ethnicity, the diversity of Finnishness and immigrants and the commonplaceness of diversity. Its dimensions appeared as standardising, critical and respectful reciprocity and the inclusiveness of the differences. The emphasis on the reciprocity dimensions showed, on one hand, the view of Finnish society and school as the mainstream of the integration of the immigrants. On the other hand, reciprocity was linked to interaction, which was also essential in the processing of the dilemmas. The richness of multi-culturalism was expressed mainly by various immediate and far-reaching benefits, which the head teachers connected to the school community and outside of it to pupils, head teachers themselves and the Finnish society. The challenges were associated with the pupils learning and achieving the curricular goals, ethnic-cultural interpretations and interaction, which were generally expressed in the school context. The dilemmas described by the head teachers were related to, in addition to the challenges described above, the integration processes of the immigrants. One of the essential genuine ethical problems was the impulsively behaving guardians. Another genuine ethical dilemma, regarding the challenges related to learning and achieving the curricular aims, was the guardians attitude towards the need of special support. Religious interpretations concerning the pupils participation in the tuition were the most central of the challenges linked to ethnic-cultural interpretations. The most described genuine ethical problems related to integration processes concerned the internal role contradictions and changes in the hierarchies in the family. Typical in them was the intertwin-ing of the dilemmas and appearance of various ethical problems. In addition to the ethical approaches described in the multidimensional model the head teachers approached the problems pragmatically and with situational reflection. Thus, situational ethics was also seen in the background of responding to the dilemmas. The best interest of the student as the guiding principle of the head teacher s action and decision making was central in responding to the dilemmas as were the aims of basic education presented in the framework of the curriculum